Syksyllä 2014 tehttin päätös lähteä tavoittelemaan sitä mkä meiltä vielä puuttuu, Sulkavan mestaruus avoimessa sarjassa. Projekti eteni talven ja kevään mittaan vaihtelevasti, välillä tilanne näytti erinomaiselta ja välillä tuli poistumaa jota sitten paikattiin parhaamme mukaan. Hyvä paketti me saatiin kasaan. Keväällä Iitin Soutu ja kesäkuun Tommolansalmen SM keskimatka antoi orastavaa toivetta siitä, että tavoitteeseemme saatettaisiin päästä. Pari viikko ennen h-hetkeä tuli vielä yksi vaihdos joukkueeseen, mutta onneksi jonossa oli odottamassa paikkaa motivoitunut ja kunnossa oleva kaveri.

Valmentaja Mika Sistonen teki projektin aikana ison työn harjoitusten pyöritttämisetn, treenien ym suunnittelujen kanssa. Kaikki sujui hyvin, täysillä veneillä päästiin treenaamaan paljon suunnitellun ohjelman mukaisesti. Kaikki voitava oli terhty ennen Sulkavaa, tavoitteena oli vain ja ainoastaan Suomen mestaruus.

Joukkueen kisataktiikasta viitsi tänne sen enempää kertoa, mutta ihan suunnitelman mukaisesti se ei mennyt. Mutta piikkipaikalle mentiin vetämään letkaa. Starttiviivan lähtöpaikat nähtyämme toivoimme, että Evijärven luunkova sekarijoukkue onnistuisi kiilamaan meidän peesiin alkukiihdytyksessä. No Hollolahan siihen sitten tuli, letkaan seuraaviksi Tako ja neljänneksi Evijärvi. Niissä asetelmissa homma eteni. Jossakin vaiheessa Evijärvi alkoi tippua ja matkaa jatkettiin kolmen veneen letkassa. Välillä yritettiin iskeä kovaa, eroa saatiin, mutta Hollola veti eron kiinni Tako perässään. 1 h 11 min näytti Garminin aika kun ekan kerran tuli semivoimakas kramppi vasempaan sisäreiteen ja etureiteen. Ajattelin mielessäni, että voi ristus mitäköhän tästä vielä seuraa. Suolaa, suolaisia geelejä ja vettä turpaa ja helpotti. Lossin jälkeen iskimme ja kovaa, peesissä ollut hollola ei ihan heti reagoinut, jolloin Tako lähti eri linjalle Hollolan peesistä. Hollola imaisi hetkessä eron kiinni tullen taas veneemme perälaudan lähettyville.  Tako jatkoi etenemistä vähän eri linjalla ja alkoi tipua vauhdista. Hirviniemessä oli selvää, että voitosta taistellee Kouvola ja Hollola. Keskivauhti taisi olla siinä vaiheessa 15,4 tms ja puolimatkan väliaika oli 1.56, jotain. Kovaa tultiin alku suotuisisssa ososuhteissa. Puolimatkassa iski kramppi oikeaan etureiteen. Siinä vaiheessa oli varma että plan b joudutaan ottamaan jossakin vaiheessa käyttöön, eli allekirjoittanut perään ja Jore soutamaan.  Huolestuneena seurasin kun Jore puki takin yllensä tuulen käännyttyä vastaiseksi. En ollut vielä sanonut että "pääset" vielä soutamaan. Oulunsaaren shikaanit mentiin meidän komennossa Hollolan tullessa pelottavan kevyesti perässä. Sitten päästiin Lepistönselälle. Kova oli olosuhde, yritimme iskeä vastatuuleen mutta emme saaaneet revittyä eroa Hollolaan. Kova oli tahtotila ja draivi Hollolanin porukalla ja sitä se oli myös meidän porukalla. Joskus ero oli 6 metriä, joskus Hollola kävi lähellä perälautaa. Keulasta kuului ääniä, joiden perusteella yhdellä soutajalla oli ongelmia nesteiden imeytymisten kanssa.

Lepistönselän loppupäässä Hollola iski peesistä. Vastasimme tiukasti ja hetken näytti sielä että vedämme pidemmän korren. Sitten Hollola iski uudestaan. Vääjäämättömästi veto vedolta tulivat rinnalle ja ohi, matkaa olo maaliin noin 10 kilometriä ja takana 48km. Perämies jore iski peesiin...ero 4 metriä...5 metriä...ero kasvaa, nyt isketään. Ei päästy ei sitten millään. Siinä vaiheessa otettiin plan B käyttöön, Joren airon varteen ja minä peräsimen varteen.Ei ollut helppoa päästä kramppireisillä ylös penkistä eikä olliut Jorellakaan Helppoa tulla 3,5 tunnin istumisen jälkeen soutamaan kilpaa. Yritettiin tiukata tahtia ja vaikka mitä, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Ero kasvoi lopulta minuuttiin ja kahteen sekuntiin. 

Hävitty,mutta taisteltu hopea. Kyllä Hollola oli taktisesti parempi, ja myös joukkue on raudankovassa kunnossa. Meidän joukkue taisteli uljaasti ja tämä tulos on se mihin suorituksemme nyt oikeuttaa. Ei olla pettyneitä ja taistelu ratkesi urheilullisesti ja sääntöjen mukaisesti Hollolalle. Onnittelut Hollolan Urheilijoiden joukkueelle Suomen mestaruudesta ja myös Takon Soutajia pronssimitalista. Kiitos ja onnittelun omalle joukkueelle taisteluhopeasta.

Pienveneissä Lasse Gruzdaisti M 60 sarjassa otti ja souti SM hopeaa.

Naisten yksinsoudun 50 v sarjassa Riitta Von bagh hopealle

Vuorosoudussa Jukka Järvinen- Ulla Yrjölä nappasivat mestaruuden 40 v sekasarjassa. Johanna ja Esa Kilpeläinen mestareiksi 50 v sekasarjassa. Kaksoisvoiton takasivat Kirsi Hiljanen ja Markku Sojakka. Miesten 50 v vuorosoudussa Veikko Purho-Rauno Huusari hopeaa.

Naisten parisoudussa Kirsi Ekroos-Anu Takala hopealle, Tiina Myllylä-Marjaana Seppä pronssille. Niaten 50 v parisoudussa Leila Perkka-Katri Riisiö mestaruuteen.

Kaikki tulkoset suursoutujen sivuilla.

Hanski